Suomen kunnilla on vakavia ongelmia. Ne velkaantuvat ja kilpailevat keskenään. Syrjäisemmillä alueilla osa kunnista näivettyy.
Tämä visualisaatio valottaa nykyisten ja tulevien ongelmien taustoja. Klikkaa nuolta aloittaaksesi. Voit myös klikata kuntaa, jolloin näet kaikki tiedot kerralla.
Muuttoliike suuntautuu maaseudulta kasvukeskuksiin. Samalla syrjäiset seudut uhkaavat autioitua.
Vuosien 2005-2010 ajalta muodostettu tilasto kuntien välisestä muuttoliikkeestä paljastaa kasvukeskukset, joita ovat muun muassa Tampere, Hämeenlinna, Oulu ja Helsinki.
Mutta mitkä kunnat todella hyötyivät kasvaneesta väkiluvusta? Pelkkä muuttajien määrä ei kerro siitä tarpeeksi. Uudet asukkaat kartuttavat verotuloja, mutta aiheuttavat myös kuluja. Todelliset voittajat selviävät seuraavalta sivulta.
Kaikki muuttajat eivät ole rahallisesti samanarvoisia. Uudet asukkaat kartuttavat verotuloja, mutta aiheuttavat myös kuluja. Mitkä kunnat hyötyvät muuttoliikkeestä eniten?
Yksi helpoimmista tavoista tarkastella asiaa on verrata muuttajien tulotasoja. Valtiotieteen tohtori Timo Aro on laskenut kullekin kunnalle tulokertymän Tilastokeskuksen tietojen pohjalta (vuodet 2005-2008). Tulokertymässä sisään muuttaneiden vuosituloista vähennetään pois muuttaneiden vuositulot ja jaetaan erotus asukkaiden määrällä.
Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttaa pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on negatiivinen.
Laskelmat paljastavat muuttoliikkeen kasvukeskuksien kehyskuntiin. Katso tilannetta esimerkiksi Tampereen, Oulun, Helsingin tai Turun seuduilla, missä naapurikunnat hyötyvät tilanteesta merkittävästi.
Kuntarajat eivät nykyisellään vastaa työssäkäyntialueita (Tilastokeskus 2008), mikä on yksi perustelu kuntaliitosten tekemiselle.
Esimerkiksi Helsingin länsipuolella sijaitsevan Kauniaisten asukkaista neljä viidestä käy töissä kunnan ulkopuolella.
Tilasto asukkaiden keskimääräisistä tuloista (vuodelta 2008) paljastaa suuret alueelliset erot tulotasossa. Varakkaimmat ihmiset keskittyvät suurimpien kaupunkien lähistölle.
Tilastossa hännille jää Kivijärvi. Parhaat keskimääräiset tulot ovat Sipoossa.
Syntyvyys tarkoittaa tässä kartassa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Maaseudulla väki vähenee: viime vuoden aikana yli 60 prosentissa kunnista kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi.
Kuntien tilinpäätökset antavat kuntien taloudesta petollisen hyvän kuvan, kirjoittaa Eeva-Liisa Hynynen Suomen Kuvalehdessä 40/2011. On osoitettu, että ylijäämäiseltä näyttävä kuntatalous onkin alijäämäinen. Kunta-alan tulorahoitusvajeen arvioidaan kohoneen vuoden 2010 lopulla jo yhdeksään miljardiin euroon.
Yllä olevassa kartassa näkyy Kuntaliiton tietojen pohjalta laskettu velan kasvu asukasta kohden vuosien 2009 ja 2010 välillä. Positiivinen luku tarkoittaa kasvanutta velkaa asukasta kohden.
Ylivelkaantuneet kunnat saavat edelleen halpaa lainarahaa. Yllä olevalla kartalla näkyy velan määrä asukasta kohden vuonna 2010. Lähde: Kuntaliitto.
Myös tuloveroprosentti kertoo kunnan taloustilanteesta. Se vaihtelee kuntien välillä lähes viisi prosenttiyksikköä (vuosi 2011). Asuinpaikalla on väliä: Veronmaksajien keskusliiton tekemän laskelman esimerkkiperheen maksamat vuosittaiset verot vaihtelevat yli 2 500 euroa riippuen siitä, onko kotipaikkakuntana Kauniainen vai Pornainen.
Taloudellinen huoltosuhde kertoo sen osuuden väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi huoltosuhde 2 tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää kahta työssä käymätöntä. Tilastokeskuksen tiedot ovat vuodelta 2008.
Tilanteen ei ennusteta paranevan lähitulevaisuudessa, kuten käy ilmi seuraavalta sivulta.
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ikärakennetta. Tässä kartassa se kertoo, montako alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä ihmistä on jokaista 15–64-vuotiasta kohden. Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009.
Valitse vuosi nähdäksesi, kuinka työikäisten ihmisten määrän ennustetaan vähenevän: 2010